Kokeiden jälkeinen perjantai

Ne ovat vihdoin ohi, uu jeah. Kokeet nimittäin. Eilisen aamutentin jälkeen olen noin tunnin välein pysähtynyt fiilistelemään, miten mageeta on, ettei enää tarvitse ressata niin kovasti. Alea iacta est ja silleen (joo, Helsingin proffien tenttientarkastus-mentaliteetin kokeneena olen alkanut uskoa kaikkien opettajien vain heittävän noppaa arvostellessaan).

Juhlimme tyttöjen kanssa tätä suurta voittoa käymällä Montmartrella tapaksilla.

Tapas Nocturnesissa olin käynyt ennenkin, siellä on hyvä safka ja hauskat tarjoilijat. Ja oli kauhean nostalgista mennä Montmartrelta bussilla kotiin, kun en enää asukaan siellä. Teki melkein mieli mennä moikkaamaan entisen naapuriravintolani tarjoilijaa ja pahoitella, etten ole pitkään aikaan (krhm kuukauteen) käynyt syömässä sinisimpukoita.

Nostalgiaa aiheuttaa myös tieto siitä, että viikon päästä tähän aikaan olen jo palannut Suomeen. Vaikka toisaalta odotan kotiinpaluuta, näitä kavereita tulee kyllä ikävä.