Katutaideräjähdys

Haha, eilinen ilta meni juuri niin kuin ennustin - emme koskaan päätyneet tanssilattialle. Kaikki alkoi siitä, että baarissa istuessamme päätimme Duplexin olevan räävittömän hintainen (sisäänpääsy pojilta 20 e, öö terve - ja miten voi olla laillista, että tytöt pääsevät ilmaseksi?). Näin ollen vaihdoimme kohteeksemme lähempänä olevan tanssimestan. Kun könysimme sinne, vastassa oli 120-kiloinen poke, joka ei päästänyt meitä sisään kun nimet eivät olleet listalla. Kommelluksien päätteeksi pidimme tosi dekadentit jatkot Mäkkärissä.

Tänään heräsin puolenpäivän aikoihin lähteäkseni lounaalle suomalaisvaihtarin kanssa. Mums mums, koskaan ei voi syödä riittävästi sushia. Vatsa täynnä suunnistin "oranssille tornille". Pariisi 13:n oranssi torni on kerrostalo, joka on täynnä katutaidetta - aivan älytön mesta. Talo on siis tyyliin 70-luvulta, ja sen nimi tulee kirkuvan oranssista ulkoseinästä. Sisältä löytyy 9 kerrosta ja 36 viisihuoneista asuntoa, jotka on taiteiltu lattiasta kattoon. Alla olevista kuvista saa osviittaa, millainen nykytaidepläjäys on kyseessä. Halusimme mennä katsomaan taloa tänään, koska se puretaan lokakuun lopussa.

Kun tulimme paikalle neljän aikaan, huomasimme kauhuksemme, että mestaan oli jäätävä jono. Urheina päätimme kuitenkin siirtyä sen jatkoksi, kun kiire ei varsinaisesti painanut harteilla.

Jonotettuamme tunnin arvioimme, että jonossa vierähtäisi vielä toinenkin. Rakennus suljetaan päivittäin klo 20, ja viimeiset asiakkaat pääsevät sisään klo 19.15. Kun kello tuli 18.30, eli jonotettuamme varpaat jäässä kaksi ja puoli tuntia, rupesimme vilkuilemaan kelloa. Ja niinhän siinä kävi, että olimme viiden metrin päässä ovesta kun kohtalonhetki tuli, emmekä koskaan päässeet sisään asti.

....

Yritämme uudelleen viikolla, jolloin väkeä on vähemmän.