Perillä

Huh huh, kyllä huomaa kuukauden loman löysistävän pientä ihmistä, kun pitkiä päiviä ei meinaa jaksaa loppuun asti millään. Tänäänkin aamu alkoi jo viideltä, jotta ehtisin kentälle, kun lento Ranskaan lähti (jo) 7.30. Kyseinen siitymä oli kaikin tavoin varsinainen jackpot: Ei suinkaan mikään aikaisen linnun suora singahdus Charles de Gaullelle, vaan myös välilasku suorastaan matkan varrella sijaitsevaan Osloon.

Muuten, pro-vinkki vaihtoon lähtijöille ja muille tavaranhaalijoille: SAS:lla ylimääräiset kolme kiloa pakaasissa maksavat 140 euroa (vrt. Norwegianilla 30 e). Kannattaa siis punnita matkatavarat vihannesvaa'alla, tai, if in doubt, ottaa toinen laukku. Se kustantaa vaivaiset 70 egulia.

Onneksi mulla oli kaksi laukkua matkassa, joten en joutunut käyttämään puurorahojani kaikkien mukanani olevien täysin välttämättömien (espressopannu, kumisaappaat) tavaroiden kuljettamiseen. 

Mutta, vaikka matka ottikin niin lihaksistolle kuin psyykeellekin, olen vihdoin perillä kämpillä! Pikkuruinen 14m2:n kokoinen yksiöni sijaitsee Montmartrella, parin sadan metrin päässä Abbessesin metroasemalta. Lähin suuri nähtävyys on siis Sacré Coeur -kirkko.

Otin sisältä muutaman foton antamaan käsitystä: 

Huomenna aloitan tositoimet ja käyn yliopistolla tekemässä inscription administrativen ja pédagogiquen (hallinnollisen ja opetuksellisen ilmoittautumisen). Jep, nämä ovat siis erilliset 5-10 minuutin tapaamiset, joihin pitää konkreettisesti mennä. En olisi uskonut, että Helsingin yliopisto tuntuisi vielä joskus mutkattomalta ja käytännölliseltä.